Poliittisessa päätöksenteossa varhaiskasvatus on haluttu liittää yhä kiinteämmäksi osaksi suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää sekä elinikäisen oppimisen jatkumoa. Se on myös yksi tärkeimmistä vaiheista lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen polulla. Mutta mihin suuntaan varhaiskasvatus on menossa, on kysymys, jota Oulussakin tulisi pohtia tarkemmin.

Varhaiskasvatuksen tilanne on mennyt valtakunnallisesti yhä huolestuttavampaan suuntaan: henkilöstö on yhä uupuneempaa, pätevien sijaisten, tai ylipäänsä sijaisten, saatavuus on yhä haastavampaa ja työ alalla on yhä kuormittavampaa. Yhä useampi varhaiskasvatuksessa työskentelevä harkitsee alanvaihtoa. Tätä huolestuttavaa tulosta todistaa esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tekemä selvitys (2021). Sen mukaan alanvaihtoa on harkinnut jopa 63 % varhaiskasvatuksen opettajista. 

Pääkaupunkiseudulla puhutaan jo laittomasta varhaiskasvatuksesta, kun henkilöstöä ei ole riittävästi. Tämä on enemmän kuin huolestuttavaa. Olemmeko me pääkaupunkiseudun jalanjäljissä? Miten voimme Oulussa taata ja parantaa varhaiskasvatuksen laadun sekä huolehtia tärkeistä varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvoinnista? Miten Oulun kaupunki voi tukea työntekijöitä yhä paremmin ja konkreettisemmin? On sanomattakin selvää, että korona-aika on vaikuttanut osaltaan myös työn kuormittavuuteen.

Parhaimmillaan laadukas varhaiskasvatus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää syrjäytymistä. Oulussa on pyrittävä mahdollisimman laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseen, sillä se on niin lasten, perheiden kuin yhteiskunnankin etu. Jokaisella lapsella on lain mukaan oikeus varhaiskasvatukseen. Mutta onko se laadukasta?

Täten esitämme, että Oulun kaupunki selvittää varhaiskasvatuksen pitkän tähtäimen kokonaistilanteen lapsia, perheitä ja henkilöstöä osallistaen ja kuullen. Selvityksen perusteella on suunniteltava jatko ja laadittava konkreettiset toimenpiteet niin, että laadukas varhaiskasvatus ja henkilöstön (työ)hyvinvointi kyetään turvaamaan.

Selvitykseen sisältyisi ainakin seuraavat:

  • Osaavien ja hyvinvoivien varhaiskasvatuksen ammattilaisten määrä/tilanne Oulussa.

  • Lyhyt- ja pitkäaikaisten sijaisten saatavuus

  • Varhaiskasvatuksen arjen resurssit ja tuki

  • Henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

  • Johtajuuden kehittäminen ja sen tukeminen, erityisesti pedagogisen johtajuuden

  • Kilpailukykyisen palkkauksen arviointi

Muun muassa edellä mainittuihin kysymyksiin olisi löydettävä vastauksia ja ratkaisuja, jotta kykenemme toteuttamaan vuonna 2030 voimaan astuvaa varhaiskasvatuslakia.

Oulussa 4.4.2022

Susa Vikeväkorva
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Liisa Väisänen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)