Esitys joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta Oulun, Iin ja Muhoksen alueella liikennöitävälle joukkoliikenteelle vuosille 2024–2028 on tällä hetkellä valmistelussa. Päättäjille on laadittu kolme eri vaihtoehtoa: laaja palvelutason parannus, tästä karsitumpi vaihtoehto ja suppea vaihtoehto. Suppeimmassa vaihtoehdossa palvelutasoa ei paranneta juuri ollenkaan nykytilaan verrattuna. Valmistelijat ovat pyytäneet valtuustoryhmiltä kannanottoja eri vaihtoehtojen puolesta, ja asia on tulossa yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä maaliskuussa.
Vihreät kannattavat laajinta vaihtoehtoa palvelutason parantamiseksi. Bussilla on päästävä sujuvasti niin korkeakoulujen kampusalueille, Ruskon uudelle turvakampukselle, Nokian uusiin toimitiloihin, Hiukkavaaraan kuin Toppilansalmeen ja Vaakunakylään. Kaupunkialueiden ulkopuolella palvelutasoa pitää nostaa Martinniemessä, Asemakylässä, Kellon Kiviniemessä, Jäälissä ja Oulunsalon Niemenrannassa.
“Kaupunkistrategia ja joukkoliikennestrategia tukevat joukkoliikenteen palvelutason laajaa parantamista, koska olemme sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen vuodelle 2035, liikenteen päästöjen vähentämiseen ja kasvattamaan kestävien kulkumuotojen, eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikennesuoritteista. Tavoitteita ei saavuteta ilman joukkoliikennepanostuksia. Tämä on myös sitä kaivattua yritysmyönteisyyttä, jotta ihmiset pääsevät sujuvasti ja edullisesti niin töihin, palvelujen ääreen kuin tapahtumiinkin”, valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Määttä painottaa.
Kun kaupunki kasvaa, on myös joukkoliikenteen tarjonnan kasvettava kysynnän mukaan. Jos joukkoliikenne ei ole sujuvaa ja houkuttelevaa, ihmiset valitsevat mieluummin oman auton. Lisäksi joudutaan rakentamaan enemmän kallista tieliikenneinfraa ja lisäkaistoja, ja asukkaat kärsivät huonommasta ilmanlaadusta ja melusta.
“Pyöräilyssä olemme jo ykkönen, mutta joukkoliikenne on Oulun heikoin lenkki. Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa Oulu pitää tällä hetkellä jumbosijaa siinä, kuinka paljon rahaa se käyttää joukkoliikenteeseen asukasta kohden”, yhdyskuntalautakunnan jäsen Aino-Kaisa Manninen teroittaa.
“Toisaalta Oulun joukkoliikenteessä on meneillään positiivinen kierre, jota voimme ruokkia päätöksentekijöinä. Koronapandemiaa edeltävät joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat palanneet lähes ennalleen ja useat bussivuorot ovat jo nyt täynnä. Siksi tarvitsemme kipeästi uusia vuoroja ruuhkaisille reiteille sekä uusille työpaikka- ja asuinalueille”, Manninen jatkaa.
Kustannuksiltaan laajan vaihtoehdon menolisäys on 9,0 M€, karsitun vaihtoehdon 5,5 M€ ja suppeimman 2,6 M€ vuodessa. Nettovaikutuksiltaan ero laajan ja karsitun vaihtoehdon välillä on alle 2 miljoonaa euroa sekä laajimman ja suppeimman vaihtoehdon välillä on reilu 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että myös lipputulojen odotetaan kasvavan ja valtio-osuuksien pysyvän suurten kaupunkien tasolla tarjonnan lisäyksen myötä.
Lisätiedot:
Henna Määttä, valtuustoryhmän puheenjohtaja, p. 040 5915506, henna.maatta@ouka.fi
Aino-Kaisa Manninen, yhdyskuntalautakunnan jäsen, p. 040 5689426, ainokmanninen@gmail.com