Valtuustoaloite: Kaupunkipyörät Ouluun
Kaupunkipyörät ovat lainattavia tai vuokrattavia yhteiskäyttöpolkupyöriä, joita voi käyttää kuka tahansa, kuten asukkaat, turistit ja työmatkalaiset. Kaupunkipyöräjärjestelmä on osa joukkoliikenneverkostoa, ja ne tuovat monenlaisia terveyshyötyjä kuten ilmanlaadun parantuminen koko kunnan tasolla ja kunnon kohoaminen yksilötasolla.
Helsingissä on otettu kaupunkipyörät käyttöön kuluvan vuoden 2016 aikana ja niiden suosio on ollut todella suuri. Ensimmäisen viikon aikana kaupunkipyörillä ajettiin yli 15 000 matkaa. Helsingissä järjestelmä on rahoitettu mainoksilla ja sponsoroinnilla sekä käyttömaksuilla. Tänä vuonna 2016 käytössä on 500 pyörää ja 50 pyöräasemaa. Kesälle 2017 järjestelmää ollaan laajentamassa vielä tuhannella pyörällä ja sadalla asemalla. Helsingissä pyörän saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun verkossa. Tämän on todettu olevan toimiva keino eikä vandalismista ole ollut ongelmaa. Kaupunkipyöriä on käytössä monissa muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Saksassa on monta Oulua pienempää kaupunkia, jossa on kaupunkipyörät, kuten Aschaffenburg, Darmstadt, Kassel, Lüneburg, Marburg, Norderstedt, Offenburg ja Rüsselsheim. Myös Ranskan 200 000 asukkaan Rennesissä ja Norjan alle 200 000 asukkaan Trondheimissa on käytössä kaupunkipyörät.
Kaupunkipyörät olisivat kustannustehokas keino Oulun joukkoliikenteen tason parantamiseen, mikä on myös kaupungin strateginen tavoite. Kaupunkipyörät tukisivat Oulun imagoa pyöräilykaupunkina ja toisivat yhä enemmän käyttäjiä sekä joukkoliikenteelle että pyöräliikenteelle. Pyörät ovat jo nyt olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa ja värikkäät kaupunkipyörät veisivät sen vielä seuraavalle tasolle. Kaupunkipyörien toiminta-alue voisi ensi vaiheessa olla keskusta-alue, mutta myöhemmin sen voisi ulottaa koskemaan myös suurempia kaupunginosakeskuksia ja työpaikkakeskittymiä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Oulun kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kaupunkipyörien hankkimiseksi Ouluun. Kaupunkipyörien toimintamahdollisuudet ja rahoituskeinot on syytä tutkia tarkasti hyödyntäen Helsingistä saatuja positiivisia kokemuksia.
31.10.2016
Vihreä valtuustoryhmä
——————————————————————–
Valtuustokysely 10.10.2016
Viime vuosina Oulun kaupungista on paljastunut useita asbestilöytöjä. Jokin aika sitten kerrottiin konsultin (Pöyry) vuonna 2015 puhtaaksi julistamasta Konetie 19:n tontista, että sieltä oli paljastunut uusia asbestihautoja. Konetien tontilla on säilytetty eri kemikaaleja ja öljyastioita vuosien ajan, näistä mm. Oulun seudun ympäristötoimi on antanut useita puhdistuskehotuksia.
Kysymme:
Onko maasta otettu laboratorionäytteitä esim. asbestin, öljyn tai raskasmetallien osalta?
Jos ei ole otettu, niin miten on mahdollista, että Oulun Jätehuollolle on viety ja Jätehuolto vastaanottanut asbestilla ja ilmeisesti muutenkin saastunutta maata ilman laboratoriotutkimuksia. Onko Oulun Jätehuolto joutunut teettämään laboratoriotutkimukset? Jos on, niin paljonko tutkimukset maksoivat? Ovatko siirtoasiakirjat olleet puutteellisia?
Lisäksi kysymme:
Kuinka paljon Konetie 19:n asbestihaudat ovat tulleet maksamaan Oulun kaupungille? Entä muiden hautatonttien asbestilöydöt?
Onko konsulteilla mitään vastuuta tekemistään arvioista?
Mitä keinoja Oulun kaupungilla on estää asbestihautojen syntyä?
Paljonko Oulun Jätehuolto veloittaa yksityiseltä maasta per tonni, jos maa-aines sisältää asbestia ja muita ongelmajätteitä?
Paljonko Oulun Jätehuolto veloitti Oulun Kaupunkia Konetien maa-aineksesta per tonni?
Veikko Ervasti
Valtuutettu (vihr)
Ari Matila
Valtuutettu (vihr)
Arvokas vanhuus sateenkaarisenioreille
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset ovat eläneet
nuoruutensa aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli sekä rikos että sairaus.
Lisäksi asenteet seksuaalista ja sukupuolista moninaisuutta kohtaan ovat
olleet ankaran kielteisiä.
Siksi on välttämätöntä, että nyt heille turvataan arvokas vanhuus ja että
enää heidän ei tarvitse pelätä epäasiallista kohtelua tai syrjintää.
Lisäksi on luotava suunnitelmallisesti ilmapiiriä, jossa kaikki uskaltavat
puhua itselleen tärkeistä asioista ääneen ja jossa ikäihmiset uskaltavat
elää omannäköistään elämää.
Ylläolevan perusteella esitän, että Oulun kaupunki selvittää, onko
ikäihmisten kanssa työskentelevillä Oulun kaupungin työntekijöillä
täydennyskoulutustarvetta seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden
asialliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen ja että täydennyskoulutusta
järjestetään, jos sellaiselle tarvetta ilmenee.
Oman tuotannon lisäksi edellä mainitut seikat täytyy ottaa huomioon
ostopalvelujen hankintakriteerejä määriteltäessä.
Oulussa 10.10.2016,
Janne Hakkarainen (vihr.)
—————————————————————————-
Yleisiä pyöränkorjaus- ja pumppauspisteitä Ouluun
Esitän, että Oulun kaupunkiin perustetaan yleisiä pyöränpumppaus- ja korjauspisteitä keskeisten pyöräreittien varrelle. Pisteillä olisi pumppujen lisäksi yleisimmin tarvittavia työkaluja esimerkiksi kettingein pisteeseen kiinnitettyinä.
Oulun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 19.8.2013 kaupunkistrategian, joka sisältää tavoitetilan vuoteen 2020. Strategian eräänä tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen ja pienentää yksityisautoilun suhteellista osuutta kaikista liikkumismuodoista.
Strategisen tavoitteen toteutuminen edellyttää konkreettisiatoimenpiteitä. Yleiset pyöränkorjaus- ja pumppauspisteet helpottaisivat pyöräilyä, loisivat myönteistä pyöräilyyn kannustavaa ilmapiiriä ja ylläpitäisivät Oulun mainetta hyvänä pyöräilykaupunkina.
Pyöräilyn tuottama hyöty yksilön terveydelle ja sitä kautta kansantaloudelle on kiistaton. Yleisten pyöränkorjaus- ja pumppauspisteiden kustannukset olisivat marginaaliset verrattuna liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Pyöräilyn ansioksi on mainittava myös sen ilmastoystävällisyys.
Mahdollisia sijoituspaikkoja tämänkaltaisille pisteille voisivat olla esimerkiksi Oulun pääkirjaston ympäristö tai Hupisaaret. Niiden toteutuksessa voisi ottaa mallia muista suomalaisista kaupungeista, jotka ovat rakentaneet vastaavanlaisia pisteitä.
Oulussa 12.9.2016,
Janne Hakkarainen (vihr.)
—————————————————————————
Kaupungin tehtävä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi suunnitelma ja toimenpiteet
Oulun kaupunginvaltuusto 18.4.2016
Lähtökohtamme aloitteelle on Oulun kaupungin riittämätön vastaus ( 12.1./17.4. 2016 ) Oulun naisunionin ym. kuntalaisaloitteeseen ( 27.1. 2016 ) Kaupunki tukemaan lähisuhdeväkivallan uhreja.
Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi
1a. Laatia lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli
joka sisältää ongelmia ehkäisevää toimintaa, matalan kynnyksen palveluita ja akuuttipalveluita, kuten turvakoteja ja kriisiapua, väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneita palveluita, pitkäaikaista tukea ja terapiaa väkivallan traumatisoimille ihmisille sekä palvelupolun näkyväksi tekeminen. Toimintamalli tarvitsee tuekseen pysyvät rakenteet.
1b. Toimintamallin toteuttamiseksi perustetaan uudelleen ”Yksi lyönti vähemmän” – työryhmä. Sen tehtäviin kuuluu mm. konsernitason väkivaltatyön kehittäminen.
Kaupungin vastauksessa todetaan, että kaupunki on laatinut Turvallisuusohjelman vuosiksi 2013 – 2016. Vaikka vielä on epäselvää ministeriön ohjeistus sekä ns. sote-uudistuksen totetuttamisen malli ja aikataulu,
2. ehdotamme, että kaupunki laatii uuden Turvallisuusohjelman periaatteet vuonna 2016.
3a. Edelleen kaupungin vastauksessa puhutaan ”Turvallisuustyöryhmästä ja sen koordinoinnista”, mutta koordinointi väkivallan ehkäisyyn on hoitamatta; työ luetelluilla painoalueilla on loppunut. Turvallisuustyöryhmä tulee käynnistää uudestaan turvallisuusohjelman toteuttamiseksi.
3b. Turvallisuustyöryhmän toiminta tulee koordinoida ”Yksi lyönti vähemmän”- työryhmän kanssa
4. Nykyisin toiminnassa olevan Marakin työryhmän koordinaattorina tulee olla Oulun kaupunki, ja sen toiminta tulee olla osa laajempaa väkivaltatyön koordinaatiota ja lisäksi väkivaltaa ehkäisevien palvelun edistämistä. Kaupungin koordinaattorin tulee toimia kaupungin edustajana väkivaltaisen extremismin yhteistyöverkostossa.
Perusteluna esitämme, että tietyt kansainväliset velvoitteet, Istanbulin sopimus, YK:n Agenda 20130 – kestävän kehityksen tavoitteet ja Yk:n vuoden 2016 alussa hyväksytyt tavoitteet/kohta 5 sekä sosiaalihuoltolaki velvoittavat kuntia toimimaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan näitä palveluja ei tule siirtää järjestöille. Kunnalla tulee olla varoja tähän toimintaan, koska sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä turvakotien taloudellinen ylläpitäminen siirrettiin kunnilta valtiolle.
Aloitteen laatija: Satu Haapanen, vihr. Aloitteen allekirjoitti 39 kaupunginvaltuutettua.
———————————————————————————
Aloite talviuintipaikoista koko Oulun alueelle ja Tuiran talviuintipaikan olosuhteiden parantaminen ja kehittäminen.
Oulun kaupunginvaltuusto 29.2.2016
Oulussa on tällä hetkellä vain yksi kaupungin toimesta ylläpidetty talviuintipaikka. Talviuinnilla on huomattavia terveysvaikutuksia ja on todettu siihen sijoitetun euron tuottavan kuusinkertaisesti lisääntyneenä terveytenä ja hyvinvointina. Talviuintia tulee voida harrastaa lähiliikuntamuotona ja matalan kynnyksen kuntoiluna. Monille harrastajille se on jokapäiväiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tapahtuma. Talviuinnin terveyttä edistävät vaikutukset liittyvät kivun hallintaan, unen laatuun ja vastustuskyvyn parantamiseen. Talviuinti lisää stressinsietokykyä sekä tuottaa hyvän olon tunteen koko kehoon. Talviuinti on myös sosiaalinen tapahtuma ja siten ennaltaehkäisee syrjäytymistä.
Esitän, että koko Oulun alueelle (Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii, Ylikiiminki ja Oulunsalo) sijoitetaan talviuintipaikkoja, jotka mahdollistavat matalan kynnyksen talviuinnin harrastamisen. Ylläpidosta vastaavat yhteistyössä Oulun kaupunki ja paikallisyhdistykset tai- järjestöt.
Lisäksi esitän, että Tuiran uimalan talviuintipaikan olosuhteita parannetaan ja kehitetään talviuinnin vaatimuksia vastaavalle tasolle. Olosuhteista on tehty Oulun Talviuimarit ry:n toimesta opinnäytetyön merkeissä olosuhdekartoitus ja se on mennyt myös tiedoksi Sivistys – ja kulttuuripalveluihin Mika Penttilälle ja Niina Epäilykselle marraskuussa 2015.
Talviuinti on suosittu terveysliikuntamuoto ja sitä on hyvä harrastaa sille erityisesti varatussa turvallisessa talviuintipaikassa. Talviuinti on mitä parasta luontoliikuntaa ja ympäristöystävällistä kuntoilua.
Maarit Sihvonen
valtuutettu
Vihreät, OULU
———————————————————————————